Oman elämänsä minä

Tässä ajassa on muodikastakin olla oman elämänsä sankari tai sankaritar, 

elää rohkeasti oman näköistä elämää, 

olla tietoinen siitä mitä haluaa ja mennä rohkeasti sitä kohti.

Persoonallisuus ratkaisee.

Oma elämä erivaihdeiden ja eri polkujen kautta on muuttunut hyvinkin maalaiseksi.
Lähellä olevat ihmiset ovat tehneet omaa muokkaustaan.

 Sana koti on saanut merkityksen jolle enää pelkkä koti sana yksinään riitä kuvaamaan;

 Lämpöä, turvallisuutta, pysyvyyttä, rohkeutta, lepoa. 

Koti on tunnetila,
 jossa oma elämä saa uuden turvallisen ulottuvuuden,

 minuuden.

Silti, ei elämä voi olla pelkkää itseä ja omaa rohkeutta.

On asioita, jotka pitää vaan hoitaa, jotta homma skulaa. 

Ei ihan voi olla kuin "Ellun kanat"
muuten tulee ehjä eteen niinkuin appiukkoni aina sanoo.

Omat askelmerkit ovat löytyneet, 

ikäkin on tehnyt tehtävänsä, onneksi niin.
Ei tarvitse miettiä miltä oma taivallus toisten silmissä näyttää.

Huomaan kuitenkin että elämän vauhdissa edelleen tulee hetkiä,

 tahtoa

 lähteä mukaan johonkin sellaiseen, joka ei lopulta ole oma juttu.

Toisten into vie mennessään, toisen ihmisen oma vahvuus hurmaa.

 On asioita, 

joita vieläkin itse luulee, että kaikkien kuuluu niin tehdä. 

Vaatii itsensä kuuntelua, ymmärtää miltä itsestä tuntuu

Vaatii pysähtymistä havaita oma tunne.

Vaatii rohkeutta sanoa ääneen oma tahto

Yhä harvemmin joudun näiden tilanteiden eteen,

 yhä useammin oma ääni on jo kuuluva.

Oma polku on ollut johdatteleva ja vahva,

 siitä ei niin vain enää pompita viereisille poluille.

Tehdä ihan omia ratkaisujaan

elää ihan oman näköistä elämää

Nähdä niitä ihmisiä joita haluaa

Koskettaa niitä eläimiä, jotka haluavat tulla kosketetuksi.

Hyväksyä nekin asiat,

 jotka vaan kuuluvat hyviin käytöstapohin
ja ihmisyyteen.

Olla läsnä, antamatta itseä pois.

Olla osa jotain ja olla vahva itselleen.

Olla minä
ja kulkea sinun vahvuutesi rinnalla,
ottamatta siitä mitään pois