tiistai 25. lokakuuta 2016

Kattona tähtitaivas kaukana kaikesta

Jokainen muuttolintujen ylilento on ollut jäähyväinen, jonka alla on pitänyt hiljentyä.
 "Me lähdetään, koita sinä selvitä."

Pidän pimeydestä, rakastan tähtitaivasta.
Olen luvannut itselleni, että jokaisella saunasta tulomatkalla otan pienen oman hetkeni,
  pysähdyn tähtitaivaan alle.
Päätös, jota ei tarvitse erikseen muistaa.
 Tähtitaivas on ajaton ja  lumoava.
Jokaisen oma eikä kukaan sitä omista
 
Reilut neljä vuotta täällä on rempattu, väännetty ja käännetty tätä taloa meidän näköiseksi.
Remontit ovat tuoneet meidät nykyaikaan ja mukavuuteen. On lämmintä lattiaa, nopea hella, vessat..
Siltihän ne ovat nykyaikaisia normaaleja toiveita omalta kodiltaan.
 
Joskus muuttaessa ajattelin, että jotain luxusta olemme oikeutettuja saamaan,
koska suostumme asumaan täällä pimeässä, ei missään, kaukana kaikesta.
Mutta luxushan onkin juuri se mitä aluksi eniten pelkäsin.
Lapsillekin osittain,
mutta kyllähän heitä pitkä välimatka keskustaan ja ylipäänsä joka paikkaan ärsyttää.
Nyt (jo) on tullut aika sille nykyaikaiselle luxukselle;
mukavuusalueeksi nimittämämme saunanterassi hahmottuu hiljalleen.
 
Terassinkantta ei enää tänä syksynä ehdi kasata,
 mutta palju rakentuu tekijänsä käsissä hiljalleen.
 Kuvittelen mukavuusalueen olevan ensi talvena pieni alue,
jossa askeleita valaisevat öljylamput
 ja jossa polku paljulle on tehty lavoista.
Itäreuna alueesta rajaantuu lammasaitaukseen.
 
 
 Länsireuna, jonne aurinko laskee
 rajautuu autotiehen.
 Haastetta on saada jonkinlainen näkösuoja autoihin nähden menettämättä
 ilta-auringon viimeisiä säteitä.
 
 
 On hauskaa rakentaa ja suunnitella,
 kun kuitenkin käytäntö
 ja tässä tapauksessa luonto vasta näyttää miten ideat sulautuvat käytäntöön.
 
Eilen istuttelimme kylmässä tuulessa kuusiaitaa pohjoispuolelle.
Kuusien paras istutusaika on kuulemma vapun ja juhannuksen välinen aika, mutta unelmoijat voivat niitä näköjään istuttaa juuri ennen marraskuutakin.
Kuusiaidan istuttamisessa oli jotain hämmentävän ikiaikaista,
 jos niistä yksikin selviää vuosien päähän, jotain näkyvää minusta jää sen myötä olevaksi.
 
 
 

 
Raamit terassille on meidän suunnittelemat,
 mutta luoja antaa sille mielentilan.
Katto ja valaistus vaihtuu vuodenaikojen mukaan.
Ja hetken tähtitaivas on vain meidän.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen mielissäni kommentistasi.
Kiitos ja tulethan taas takaisinkin ;)