Muutoksen tuulia..

Lapsemme lopetti keväällä intensiivisen uintiharrastuksensa.

Hänen elämänkokoinen päätöksensä, 

joka ei tullut meille vanhemmille lopulta enää yllätyksenä.

Vaikka se oli lapsen harrastus,

 niin kyllähän se ohjasi vahvasti meidän vanhempien ajankäyttöä tämän remontin ohella.

Kuva sieltä aikojen alusta

Kesällä välillä miehen kanssa tuijoteltiin toisiamme,

 että tunnetaankohan me enään ketään uinnin ulkopuolelta, 

Jokainen jonka lapsi harrastaa ja on vielä vuorotyöläinen,

 tietää miten huonoksi ystäväksi sitä muuttuu harrastuksen ulkopuolisille ystäville.

Yht´äkkiä loppukesästä vanhoja ja uusia ystäviä 

alkoi putkahdella elämään erilaisista yhteyksistä.

Huikeita ihmisiä,

 joista jokaista olen tainnut tuijotella, kuunnella ja ihailla kuin taideteosta, 

että minä saan hänenkin elämäntapaansa ja ajatuksiinsa tutustua.

Terkkuja ja valtavan iso kiitos

 tätäkin kautta ihan jokaiselle, 

jonka kanssa olemme saaneet aikaa pysäyttää

 ja päätä nollata tänä kesänä. 

Kiitos, että olette.

 Me tarvitaan teitä <3

 Samalla tämä muutos on antanut parisuhteelleemme uutta omaa aikaa, 

ei enää harkka -tai kisakuskauksia,

ei enää lapset edellä joka aikataulutusta,

 hyvin teinit itse jo itseään liikuttaa.

Ja luojalle Kiitos, 

ihan hauska parisuhde sieltä 

ankarasta ajanhampaanraosta onkin löytynyt.

Itse aion toteuttaa pitkäaikaisen haaveeni, 

opetella kutomaan räsymattoja.

Olen ihan friikki räsymattoihin.

Olen haalinut 

sekä oman sukuni naisten tekemiä mattoja, 

että miehen suvun puolelta.

Ja voin sanoa, että yksikään matto ei ole ylimääräinen.

Nyt näyttäisi olevan minun oma aikani päästä osaksi tätä perinnettä

Rakastan kesäistä mattorantaa, 

voin olla siellä tuntikausia, 

höpötellä ihmisten kanssa joita en tunne,

 palvoa aurinkoa termoskannun kanssa 

ja syödä yhteisiä eväitä lokkien kanssa. 

 Nauttia mäntysuovan ja meriveden antamasta puhtaasta tuoksusta matossa, 

jonka joku on arvokkaalla ajallaan tehnyt.

Hieno kädentaito

Tervetuloa syksy ja elämän jatkuvuus