maanantai 3. elokuuta 2015

Vanhasta vanhaa

Remontti on saanut itselleen pienet hennot siivet.. 
Vaikka moni asia näyttää enemmän rikkomiselta
 kuin kasaamiselta niin jokainen muutos vie kohti tavoitetta.

Talo on niin kaunis ja puhuva
 hirsien ollessa nyt esillä.

Ei se vanhan talon hengittäminen tarkoita vain sitä
 miten sisätilaongelmilta vältytään, 
meille se tarkoittaa myös sitä
 miten me elämme ja hengitämme
 tämän talon tarinaa ja historiaa.

Koko ajan tehdään kompromisseja,
miten remontti sopii talolle
ja mitä taas itse tarvitsemme nykyajan asuinmukavuuksiin.
Kummankin on kuunneltava toisiaan.



Ja miten hienoa on, 
että vaikka entiset ihmisetkin  ovat aikoineen muokanneet taloa 
oman elämänsä tarpeisiin 
niin mitään ei ole heitetty kuitenkaan lopullisesti pois.

Nyt me kannamme niitä takaisin päin kuin lahjoina menneiltä ajoilta.

Luukut keittiön hellaankin löytyivät muurahaispesästä ja maalattuina 
 ne ovat kuin talon koru



Ja eteiseen pariovet takaladon seinustalta


Ei taida kiitoksen kuiskaus tähtitaivaalle 
riittää tämän nöyrän kiitollisuuden osoittamiseen.




1 kommentti:

  1. Ennen ihmiset eivät heittäneet pois vaan pistivät säilöön tavaroita. Kauniita kuvia, kiva kun jaat remonttia meidän kanssa. Toivottavasti saatte talon lämpimäksi ennen kylmiä ilmoja.

    VastaaPoista

Olen mielissäni kommentistasi.
Kiitos ja tulethan taas takaisinkin ;)