Kiitollinen omasta wessapaperista

Viime kerrasta onkin taas vierähtänyt tovi ja monta remontti-iltaa.

Henkisesti  ja rahallisesti raskaat putkityöt ovat ymmärtääkseni suurimmalta osaltaan ohi 

ja lämmin vesi tulee jo sinne minne sen on tässä vaiheessa luvallista tulla.

Kuukauden kuluttua tulee 2 -vuotta kun olemme asuneet tässä talossa. 

Paljon onkin ehtinyt tapahtua näin lyhyessä ajassa. 

Elämää ja kuolemaa on ehditty kokea suurella sydämellä,

 kenenkään tunteita ei ole säästelty.

Koen vahvasti tämän vuoden olevan rauhan ja läsnäolon vuosi, 

-ikäänkuin minulle olisi luvattu ettei tänä vuonna kuole niin ihminen kuin eläinkään. 

Niin minä tunnen, 

vaikken  karkailevien eläinten takia uskallakkaan tunteeseeni täysin luottaa.

Talon kanssa me opetellaan toisiamme.

 Juttelen tälle talolle
yritän pysähtyä, kunnioittaa ja joskus saan siltä vastauksia ja ohjeita.

Joo, hassultahan se tuntuu,

 mutta kun se on ollut tässä ennen minua ja nähnyt ja kokenut sellaista mistä en mitään tiedä,

 niin miksempä kyselisi ja kuuntelisi?

Ja  miten kauniin alakerran wc;n se minulle antoikaan
 minun piti vain ensin nöyrtyä  ja odottaa 

" Rakastan sinua joka tilanteessa, niinhän me sovimme.

 ja sitä myös tarkoitimme.."