sunnuntai 17. helmikuuta 2013

Parempi päivä = Sunnuntai

Perjantaina tuli postista  paljonodotettu kirje!
 Pienempi tyttäristäni, Eevi on valittu urheiluluokalle!


 
 

Testit olivat kaksipäiväiset ja Eevi oli flunssan kourissa tuolloin, joten kovasti jännitettiin kuinka käy, kun hakijoitakin oli  reilut 60.

Totuuden nimissä rukoilin enkeleiltä tätä,
 koska niin pelkäsin etukäteen miten itse jaksaisin, jos minulla olisi sylissäni pettymyksestä surullinen lapsi.
                 Oli niin ihanaa kuulla vaihteeksi ilosta kirkumista tässä talossa
ja nähdä miten Eevin riemu innostutti jopa isosiskonkin.

 Lasten hyvinvointi ja heidän arkensa on se mikä antaa valtavasti voimaa näinä aikoina




Tosin kävihän siinä lopulta niin että Eevin ilosta toivuttuani tajusin että monta ihanaa ja lahjakasta lasta jäi pääsemättä ja oman ilon sekaan saapui suru toisten puolesta.



Mun Äidin vointi ei ole hyvä, ei edes häävi, mutta  perjantain labrat olivat pysyneet ennallaan ja se riitti antamaan levollisemman viikonlopun.

   Jokainen äidin elämän päivä on lahja omalle jaksamiselle ja meille kaikille.
Äidin ajatukset ovat jo kuoleman jälkeisessä elämässä, toisaalta se on hyvin lohdullista, toisaalta se viestittää siitä mikä on lähellä.
                                                           Meitä valmistellaan.


Sain tilattua kukat isälle, mutta muistosanoja ei ole. Pitäisi sanoa niin paljon, ettei niitä sanoja ole lauseina, enkä jostain syystä jaksa kahlata värssypankkeja läpi.
                     Sekin vie näköjään aikansa.


Goolesta vastaava se mitä itse toivoin
. Valkoinen oli jostain syystä tärkeä väri
 ja tarpeeksi vahva ollakseen kaikki

Mutta juuri nyt on talo täynnä lapsia, omia ja vieraita.
   Joten pitäisi palata todellisuuteen
 Illalla on kahdet erilaiset uintitreenit vedettävänä. Toisiin saan apulaisiksi oman tyttäreni parin uintikaverinsa kanssa
 ja miten nämä lapset tuottavatkaan minulle ihailun ja ylpeyden tunnetta.


          Elämässä on paljon hyvää ja se paras on kuitenkin lapsissa
             ja siinä että saa olla jollekin tarpeellinen

   ja onhan toi mun mieskin niin ihana ja rakas
                                       Se vaan jaksaa mua ja tätä mun elämää


                  Onnellista ja levollista Sunnuntaita myös teille lukijoille


1 kommentti:

  1. Tilasin kuusi vuotta sitten äidilleni samankaltaisen kukkalaitten - se oli enemmän kimpputyyppinen kyllä - sekä kaikille neljälle lapselleni jokaiselle valkean ruusun. Olin valmistautunut lukemaan ( ihan lapulta ) runon hyvästiksi, mutta kyllä se meni ihan sopertamiseksi eli ei olisi kannattanut edes yrittää.

    Voimia sinulle tähän elämän vaiheeseen ja isän hautajaisiin.

    P.S. Kuten kirjoitit, lapset ovat se kaikkein suurin lahja ja ilo elämässä. Halaus.

    VastaaPoista

Olen mielissäni kommentistasi.
Kiitos ja tulethan taas takaisinkin ;)