Meidän Strömssö

No joo.. Kai mun täytys jotain lisääntymisestä ymmärtää, mut... Jos mä olen ollut narun toisessa päässä tammikuussa ja Erkki on siinä toisessa päässä astunu Lyylin ni vaikee sitä on mitenkään mun selittää.. Eikä itkukaan siinä auttanu..

Lyyli synnytti 26.6 Juhannus sunnuntaiaamuna kaks tervettä pikimustaa karitsaa. Ennenkuin ehdin paikalle oli "Peppi" jo jaloillaan ja täpäkkänä.

Siinä ehdittiin jo riemuita juhlakansan kanssa syntynyttä tyttöä, kunnes Lyyli heitti parin pyörähdyksen jälkeen itsensä kyljelleen seinää vasten ja alkoi puhista seuraavaa ponnistusta. Siinä vaiheessa kun harmaa möntti näkyi pepusta Lyyli nousikin seisaalleen ja alkoi hoitaa ykköskaritsaansa.

Siinä vaiheessa kun harmaa möntti näkyi pepusta Lyyli nousikin seisaalleen ja alkoi hoitaa ykköskaritsaansa.

En tiedä miten homman kuuluu edetä, mutta en uskaltanut jättää karitsaa itsekseen maahan tippumaan vaan vedin ällösti liikkuvan limakasan ulos.
 Putsasin karitsan suun limasta ja uutterasti onnellisen oloinen emo teki loput. Ja noin 10min mun avustuksesta tämä harmaa möntti oli muuttunut jaloillaan hoippuvaksi pikkuihmeeksi. Siinä meidän silmien edessä oli maailmaan syntynyt "Eemeli" valkoisine etutöyhtöineen.

Karitsat ovat hellyyttäviä, mutta kaikken hellyyttävintä on kuulla miten Lyyli poikasilleen määkii ja miten onnellisen oloinen se on niitä pestessään ja niiden turvallisuudesta huolehtiessaan. Lyyli on niin ansainnut nämä pikkuiset ja tämän tosiasian kanssa me kävimme klo 04:n jälkeen nukkumaan..

Meillä on nyt yhtäkkiä "kesälampaita" jo 7!