torstai 5. joulukuuta 2019

Hyvää Syntymäpäivää rakas ja oma Suomi

Olen nähnyt millainen elinikäinen kuoppa jää ihoon sirpaleesta,
haavan kipua en kykene kuvittelemaan.

Olen kuullut sen hiljaisuuden
mitä veteraani kantaa mukana
 kun luoti ei osunutkaan itseen,
 vaan siihen kaveriin vierellä.
Sitä hiljaisuutta en sanoilla kykene täyttämään

Olen kuullut Kolikkoimäen tytön laulavan
 "Laps` olen Karjalan" laulua.
 Kuinka nopeasti sitä koti jäikin rajantaa
 kun käsi äidin kädessä piti vieraissa kulkea.
Pystyin vain laulamaan mukana,
 sitä koti-ikävän tuskaa on vaikea käsittää.

  Jos sisu, urheus
ja sitkeys eivät olisi olleet entisten ihmisen luonnetta
ja suomalaisuutta
en olisi tässä katsomassa itsenäisen Suomen uutta auringonnousua.
En puhuisi ehkä tätä kieltä,
 en ihmettelisi näitä sanoja 
tai nukkuisi turvassa tässä talossa.
Heidän vahvuutensa antoi minulle turvallisen maan
 ja kodin, jossa haahuilla kohti omia unelmia.

Voin olla vain määrättömän suurista uhrauksista 
nöyrän kiitollinen
  ja luvata; En aio unohtaa!

Kuvassa; Aatu Kanninen,
Suomalainen sotilas ja kersantti 2019

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Olen mielissäni kommentistasi.
Kiitos ja tulethan taas takaisinkin ;)