Luulen, että sillä saralla asiat nytkähtävät nyt todella eteenpäin
kaiken odottelun ja yläkerran remontin tekemisen jäljiltä.
 |
| Kuvat aamukävelyltä eläimien kanssa |
Kävimme aikanaan itse katsomassa taloa Suomen jääkiekkopelin erätauolla vuonna 1998.
Kaupat teimme samalla viikolla olleena helatorstaina.
Olimme aivan myytyjä sen kodin tunnelman edessä
Tyttäremme ja onnellinen elämämme kasvoivat siinä talossa.
Koskaan se koti ei ole tuottanut meille pettymystä.
Vuonna 1968 sen rakensi itselleen loppuelämän kodiksi ikääntynyt pariskunta ja koen että talo kantaa edelleen sitä unelmien onnistumisen ilmapiiriä
suojaten sillä asukkaansa.
Se talo on Koti isolla Koolla
Nyt siitä pitäisi luopua, kaikkea ei voi pitää.
Rahallisessa mielessä olen odottanut talon myymistä jo tovin, mutta tänään tajusin mitä myynti oikeasti tarkoittaa.
Pitää oikeasti päättää pysyä täällä maalla.
Uskoa että tämä rohkea valinta oli se oikea valinta,
että elämä kantaa.
Saako sitä edes kiukutella välimatkojen ja kuskausten jatkuvista lähdöistä
Vaihdetaanko me varmasti paras tosiaan vielä parempaan?
Kuka sinne muuttaa,
tuntevatko he sen miten talo hengittää heidän kanssaan.
Käyköhän pieni punarinta tarkistamassa aikanaan myös heidän remonttejansa niinkuin "Eikka" kävi tsekkaamassa meidän alakerran remontoimisemme useampaan kertaan.
Että mua oikeesti pelottaa.
Luopua ja hyväksyä..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen mielissäni kommentistasi.
Kiitos ja tulethan taas takaisinkin ;)