Kanat kulkee ovesta

Keväällä kanojen muutettua kotipihaan mies teki kanalaan hienon ikkunan ja rappuset joita pitkin kanojen olisi helpompi kipsutella pihalle meidän iloksemme. Aina iltaisin kanat nousevat ikkunalaudalle katselemaan pihan menoa ja välillä äänekkäästi komentovat näkemäänsä, niinkuin itse osaisivat tehdä paremmin.
                       Mutta ei siitä aukosta kukaan ulos tule!

Luovutin ja annoin kanoille mahdollisuuden kulkea samasta reiästä kuin ihmisetkin.  Navetan porstua onkin sen näköinen että kanoille näyttää lisätila kelpaavan ja mikäs sen mukavampaa kuin lepäillä viileällä vähän omalta kakilta tuoksuvalla betonilattialla.

Ovi on nyrjähtänyt tuulesta niskoiltaan ja nojaa nyt karmia vasten odoittaen saavansa huomiota, mutta tuskin tämä uusi seurue sen paljon nähneessä elämässä sitä paikoilleen saa.

Itsekkin siirsin vain lepotuolia lähemmäs, jotta voin ajankanssa ihmetellä sitä mitä kanatkin ihmettelevät.

Kaikkeen ei sentään silmä totu ja kanojen katseluun ei varmasti ikinä