Navetan tontti oli täydellisesti lumen vallassa ja navetan edustalla lunta oli haarakiilaan asti. Lampuri joutui ottamaan kukonaskelia päästäkseen eteenpäin. Matka tuntui kovin vaaralliselta, sillä lampaiden viljelijästä tuntui, että jos hän tänne suureen hankeen kaatuisi, saattaisi olla huhtikuu käsillä ennekuin häntä sieltä kukaan kaipailisi?
Lopulta lampuri pääsi sisälle ja näki iloiset lampaansa. Lampailla kaikki oli hyvin eikä paha talven puhuri ollut päässyt niiden olkia kylmettämään...
Huomenna lampuri aikoi tehdä hoitoretkensä uudelleen, sillä mitkään tuulet eivätkä siperian säät kyenneet estää hänen kutsumustaan huolehtia villapalloistaan .
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Olen mielissäni kommentistasi.
Kiitos ja tulethan taas takaisinkin ;)