maanantai 6. elokuuta 2012

Elät täällä yhä




Kun siivoilee menneiden ihmisten jäljiltä pihaa, käsittää herkästi sen miten muistot ovat tavaroissa,
työkaluissa ja kukkasissa.





Ajattelivatkohan he koskaan kuka tätä kaikkea seuraavaksi koskee ja ihmettelee?





2 kommenttia:

  1. Mietin tänään ihan samaa, kun rapsuttelin saunan ikkunoista vanhaa kittiä pois. Miehen mamma on ne aikanaan korjannut, reilusti yli 20 vuotta sitten. Yritin korjata niitä perinteisellä tavalla, vuodelta 1936 olevia ikkunoita ja mietin mitä hänen mielessään liikkui, kun hän teki samaa työtä joskus aiemmin?

    VastaaPoista
  2. Ihanaa että joku pohtii samallalailla, välillä melkein nolottaa se miten sekasin noista vanhoista ruosteisistakin tavaroista on :) Se on itseasiassa ihmeellinen tunne kun koskettaa jotain tavaraa tai vaikkapa vain lautaa ja miettii samalla mikä merkitys sillä asialla on ollut edellisellä sukupolvella.

    Erityisesti mä rakastan noita lehmänkelloja, kuka ne on lehmän kaulaan pujottanut ja onko hän tunnistanut kellon äänestä kuka lehmistä niityltä saapuu ja miten hän on kokenut sen kun kello on viimeisen kerran ripustettu aitan seinään muistuttamaan jostain, mistä? Rakkaudesta, maidosta, päivänrutiineista, vauraudesta?
    Ollaan me suunattoman etuoikeutettuja ;)

    VastaaPoista

Olen mielissäni kommentistasi.
Kiitos ja tulethan taas takaisinkin ;)