keskiviikko 19. huhtikuuta 2017

Meillä asuu mummi

Nyt ollaan sisustamisen ytimessä.
Tiedän, että monella ystävällänikin
 on kauniimpi koti kuin meillä, 
 parempi sisustussilmä ja idearikkaus kuin minulla.
Sisustaminen on maailma, johon pitäisi olla aikaa upota
.. ja rahaa.
Kirjoitan silti rohkeasti nyt pari lausetta tämän kodin sisustuksesta.



Mulla on tunne, että tämä talo täällä sisustaa, 
koitan vain aistia mihin suuntaan.
Monta juttua,
 joita kuviteltiin ja jopa ostettiin rempan aikana etukäteen kivoina,
 on jäänyt käyttämättä kun eivät ne lopulta sopineetkaan valmiiseen.
Enää en osta mitään ennenkuin projekti on tarpeeksi valmis.

Viime viikolla näin tuttavaani,
 joka oli muuttanut parisuhteesta omaan kotiin
 ja vaikka oma parisuhteeni on kunnossa,
 niin kummallinen kateus hiipi mieleen.
- Ihan oma koti. 
Puhuin tästä kotonakin
 ja samalla tajusin, että onhan minulla mahdollisuus 
"omaan huoneeseen"
ja omaan puuhailutilaan


Mummon huoneeksi kutsumamme huone on käytännössä tyhjillään, 
koska ei meille taida koskaan sitä "mummoa" tulla.
Huone on se,
 mikä oli muuttaessamme jaettu kahtia,
- toisella puolella sauna ja pesuhuone,
toisella puolella varastomainen kapea tila.

Huoneessa on nyt meidän aikuisten vaatekaapit, 
mutta walking closetiksi vanhat vaatekaapit eivät suostu taipumaan. 
Tämä talo on vain liian vanha ja maalainen semmoiseen hömpötykseen
 eikä meidän vaatteetkaan ole ihan niitä walking closet tyyppisiä.



Mummonhuone
 on usein se  perävarasto minne kannetaan käsistä kaikki se roju,
 joille ei ole paikkaa, 
mutta mitä vielä tarvitaan 
Se on paikka,
 missä kerran kaksi käytetyt vaatteet saavat levähtää, 
jotkut jopa päiväkausiksi unohtua.
Kiikku nurkassa oikein huutelee vaatteita päälleen.


Ja kuin tilauksesta mieheni kertoi että saamme sen vanhan sängyn,
 jota olin jo pari vuotta sitten himoinnut.
Sänky ekana iltana

 Wanha, uusi sänky 
ja huoneelle uusi elämä,
miehen vaatteet heilahtaen meidan makkariin.
 sillä itsehän minä olen se "mummo" tässä talossa 
ja nyt minulla on omaa tilaa mummoilla.

Oman mummini kutoma räsymatto,
 kuvia rakkaista,
 kukkia, virkattua, wanhaa, kirjoja, lankaa
muistoja, tarinoita,
 juuria ja unelmia.
Niistä on turvallinen, aikaan pysähtynyt mummin huone tehty.

Vielä haluaisin uskonnollisen seinävaatteen sängyn päätyyn, 
 jonkun semmoisen kuin minun mammallani oli
Sellaisen mitä saisi pieni lapsi ihmetellä, käsin kosketella.









"Ota vastaan mummikulta, 
kaunein,
 kallein lahja multa
mitä voisin koskaan lahjoittaa.
Rakkaudella kaulaan ripustaa;
nämä omat pienet käsivarret,
jotka sua rakastaa"
- Birgit Ahokas-



1 kommentti:

  1. Voi miten kaunis sänky ja aivan ihastuttava huone. Remonttivaiheessa pitää tosiaankin pistää jäitä hattuun hankintojen kanssa. Itsekin kamppailen sen kanssa jatkuvasti. Nykyisin annan luvan hankkia asioita vasta, kun jokin tila on viittä vaille valmistumassa. Mielikuvat ja todellisuus kun eivät aina kohtaa, joten parempi odottaa vaan kärsivällisesti sitä vähän valmiimpaa ja sisustella vasta sitten. Hauskaa viikonloppua!

    VastaaPoista

Olen mielissäni kommentistasi.
Kiitos ja tulethan taas takaisinkin ;)