Fustra on matka

Lonkkani nivelrikko on minulle edelleen surua tuottava arvoitus. Minä en tiedä mikä kipu on syy tai mikä seuraus.
                Fustrassa seurataan painoa ja mittoja, toisarvoista sanon minä!

Minulla edistymistä voisi mitata puhtaasti kipumittarilla,  vartalon suoruudella, elämänlaadulla ja sillä
 olenko ymmärtänyt itsestäni mitään.

Fustraa on  nyt takana 8 - 9 tuntia. Kipuni ovat  jo tippuneet alle puoleen!!
Kävelyni palautunut " Rampe &Naukkis"- tekniikasta jo normaaliksi, vielä odotan että lantio jopa jonain päivänä keinuisi ;)

Vartaloni lukitukset ovat ohentuneet, ovat ne minussa silti edelleen,
               mutta ne on nykyään helpompi plokata, minulla on  jo nyt työkaluja.

Olen Fustrassa myös vahvistanut tuntemuksiani siitä mitä olen kauan jo tiennyt, elämä on lyhyt hukattavaksi tekemällä asioita, jotka eivät tuota itselle onnellisuutta.

Olen lonkkani takia matkalla uuteen, milloin muutokset ovat totta, sitä vielä en osaa sanoa.
       Olen edelleen siinä pelastuslautassa, jonka koin silloin tutustumiskerralla

Fustra on toimintaa ja tekniikkaa, mutta sitä ohjaa personal trainer ja niille jotka Fustraa  miettivät sanoisinkin että valitkaa myös pt;nne joka on omia tarpeitanne palveleva.

Itselläni on kokemusta vain yhdestä aivan upeasta naisesta enkä pysty kyllin kiittämään että lähdin hänen kanssaan tälle matkalle.
            Hän on alati läsnä, ymmärtää kipuni, muttei silti sääli minua, vain ymmärtää ja tunnistaa missä mennään.

Hän iloitsee onnistumisistani ja tsemppaa silloin kun tuntuu että raja on tullut vastaan.
 Hänen kanssaan voin olla oma itseni eikä minun tarvitse selitellä tai peitellä mitään.
 Ja se huumori jota meillä on;  on sairaan kaunista,  hervotonta
ja ilman suojaa,
    tietyllä tavalla ihotonta.
                                       Minä saan  olla minä!


Minä saan tehdä matkaani edelleen pelastuslautalla jossa olen jo  kapteeni ja Anni maailman paras luotsi.

            Olen ihan varma, että kun tämä matkamme on ohi,
minä myös kykenen näkemään sen maan johon haluan lonkkani kanssa astua.
                        Ja siellä minun on entistä  eheämpi ja vahvempi olla.





“Jos Suomi olisi täydellinen paikka, jokaiselle pitäisi tarjota mahdollisuus kokeilla Fustra-harjoittelua. Siinä työperäiset sairaudet, poissaolot vähenisivät ja elämänlaatu paranisi ratkaisevasti.”
- Petri Keskitalo, suomalainen urheilulegenda, Hämeen Sanomat 14.3.2012.