tiistai 7. elokuuta 2018

Rakkaus, -no filters needed

Tämä kesä on pitkien parisuhteiden kesä
Pitkien ystävyyssuhteiden kesä <3



Somefiidini ja elämänikin on täyttynyt "vanhojen parien"
 avoimista rakkauden tunnustuksista,
 yhteisistä hetkistä, rohkeasta läsnäolosta.
Läsnäolosta, 
jossa suodattimia ei ole tarvittu, 
yhteenkuuluvuuden 
ja rakkauden ilmeet kasvoilla ovat kuvien kaunis hehku.




Ehkä olen siinä iässä, että osaan
ja uskallankin arvostaa pysyviä asioita,
ja hetkiä elämässä.
Uutuuden haikailu ja hakkailu ei enää se juttu
Pienet pysyvät asiat tallovat polkua jalkojen alle.


Onni on tässä hetkessä 
heidän kanssa, jotka tunnen iholta
ja jotka tuntevat minut
kaikkine hymyineni ja arpineni.
- Elämän arvoa 
ja armollisuutta rakkaimmillaan


Tiedän, 
ettei aina ole niin,
itselläni viime kesä oli vaikea.
Sää ja mieli olivat pääsääntöisesti yhtä harmaita
Lähes jokainen nouseva aamu oli vaikea hyväksyä 
ja illalla olikin jo täysi raivo päällä.

Niille, jotka ehkä nyt kokevat sitä samaa,
 voin vain sanoa, 
että nekin tunteet täytyy käydä rohkeasti läpi,
 antaa niiden virrata itsestä ulos
 ja toivoa että vierellä on joku,
 joka sen aallon kykenee pystypäin ottamaan vastaan.

Joku joka välittää.
Tuntee ja tietää,
 että kaiken paskan takana on kaunis ihminen.
Että sinulla on liki ihminen, 
jonka kanssa olet turvassa   


Ja kun siellä pohjamudissa on sitä mutaa aikansa niellyt, 
kukin oman osansa,
 niin kylläpä auringon valo ja hehku iholla on kaunista katsella.
Niin omalla,
 kuin varsinkin sen rakkaimman kasvoilla.

Sitä se rakkaus on
 yhteistä valoa, pysyvyyttä ja unelmaa
joita elämän varjot vain kirkastavat.

Halua olla toisen arvoinen, 
kuulla sekin mitä toinen ei sano 
ja sanoa se, mitä toinen haluaa kuulla 


Kiitos 
sille minun rakkaimmalla siitä,
 että saan olla tämmöinen,
 oikein luvalla ja ajankanssa.

Ihan täysillä tai vaan huokaamalla.
Sun kanssas minä olen minä.

Olen susta ihan hemmetin ylpee.
Aikuinen rinnallakulkija, 
Mies,
 joka uskaltaa toteuttaa myös omia unelmiaan 
hukkaamatta yhteistä polkua.
Sinua, 
sinua minä rakastan




4 kommenttia:

  1. Kuka sitä nyt tässä vaiheessa kun yhteistä matkaa kuljettu yli 20v. niin viittii alkaa uudelle koiralle temppuja opettamaan. ;) :) Ihana kirjoitus <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos <3 ja lempeyttä yhteiselle matkalle vastaisuudessakin ;)

      Poista
  2. Upea postaus, kauniisti kirjoitettu. Olen tulossa varmaan myös "siihen ikään", että olen huomannut alkaneeni ajatella juuri näin. Olen kiiitollinen yhteiselosta, kaikesta ihan tavallisesti. Siitäkin, ettei kaikki ole aina kuin sadusta, mutta juuri sellaista, että tiedämme olevamme toisillemme sopivimmat ja ne täydelliset kuitenkin :).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos
      Elämässä on vaiheita ja vaiheita :)ja ne tavalliset vaiheilut on niitä ihanimpia, ilot pienistäkin asioista yhdessä ovat suuria
      Lempeyttä jatkossakin <3

      Poista

Olen mielissäni kommentistasi.
Kiitos ja tulethan taas takaisinkin ;)