Rakkausremontti

Minulta odotetaan remppapäivitystä, ihana kiitos siitä.

Remppa  täällä etenee omaan verkkaiseen  tahtiinsa,

julkisivua vaihdetaan mineriittilevyistä arkielämän sallimassa aikataulussa

 vaaleaksi  pohjamaalattuihin paneeleihin.

 

 

Aamulla tulee putkimies, jotta keittiörakentaminen saataisiin kunnolla käyntiin.

Keittiön seinät on jo koolattu ja katto odottaa jotain reipasta naista maalaamiseen. 

Eteinen edelleen ihan soramonttuna.

Paraikaa mies keittiössä purkaa vanhaa puuhellaa loppuviikolla tulevan muurarin edestä.

 

 

Silti mun vaikea kertoa remontista vaan remonttina ja teknisinä yksityiskohtina.

Listana mitä on ja mitä puuttuu.

Vahvimmin siksi kun en osaa, - miesten juttuja.

 

Minä ennenminkin koen tätä remonttia, hämmästelen ja ihmettelen.

Elän

Välillä tuskastun kun aika ja ymmärrys eivät kohtaa.

Silti remontti kaikessa ulospäin näyttävässä kaaoksessaan on lasten jälkeen

 parasta mitä avioliitossani on tapahtunut.

Kumma juttu, mutta niin vain se on.

Alunalkaenkin päätimme elää tämä remontin keskellä,

emme silloin ymmärtäneet että remontista tulisi

osa meitä, osa parisuhdettamme

 ja vieläpä sitä parantava ja eheyttävä.

 

Rakastan tätä taloa ja sen tarinaa.

Jokapäivä pikkuisen enemmän kuin eilen.

 

 

Talo on kuin paksu vanha ruskea kirja, jonka sivuilla kerrotaan eletystä elämästä..

 Rakastan sitä että kirjan tarinassa on puhtaita sivuja,

joihin pääsen perheeni kanssa mukaan.

 Rakastan kohtia, jotka ovat jo täynnä tekstiä,

 joista en ihan saa selvää,

 mutta kirjaimista ja puolittaisista lauseista voin aistia kodinomaista lämpöä ja välittämistä.

Aistin niissä sivuissa rakkauden taloon, paikkaan,

  työn arvostamisen sekä kunnioituksen maata kohtaan.

Ne sivut ovat nämä hirret ja seinät.

Tämä pihapiiri ja sen rakennukset.

 

 

Seinän eri vuosien kerrostumat sulassa sovussa