Kun minä olin nuori 16- vuotias.
Sain tutustua pieneen poikaan, itse jos olisin saanut valita olisin tutustunut pieneen tyttöön mutta poika annettiin..
Mutta pieni poika olikin aivan hurmaava paksuine kiharoine hiuksineen ja punaisine poskineen. Rakkaus syttyi heti kun hänet tapasin
Aika pian ymmärsin että minun piti suojella tätä pikkuista, suojella ja rakastaa.
Yhdessä mummini ja siskoni kanssa me hoidimme, suojelimme ja rakastimme.
Puin sinisiä kurahanskoja, vietin aikaa leikkikentällä, jätin menemättä kesätöihin ollakseni tuki ja elinehto tälle pienelle pojalle.
Poljin aamuisin poika pyöränselässä useamman kilometrin päiväkotiin ja illalla takaisin.
Olihan meillä kaikilla rankkaa, mutta meillä oli toisemme ja rakkaus sekä tarve selviytyä.
Ajan kuluessa sain elää myös omaa elämääni, poika koko ajan mielessä ja lähellä.
Aikojen myötä useammat muutkin ihmiset alkoivat kantaa huolta pojan pärjäämisestä.
Viisaammat ihmiset päättivät etten minä oman perheeni kanssa olisi kyvykäs poikaa omakseni ottamaan niinpä poika sai uuden rakastavan kodin n.100km päästä minusta..
Minulta vietiin vastuu, osittain se helpotti,
osittain olin aivan hukassa ja hain itsekkin etäisyyttä kipeään menetykseen.
Voimaa antoivat minulle ajatus että tilanne olisi väliaikainen ja että pojan kaikki asiat olivat hyvin.
Hän oli saanut uusia häntä rakastavia ihmisiä elämäänsä.
Matka ja aikahan olisi vain etäisyys joka aikuisiällä palautuisi taas normaaliksi yhteiseksi elämäksi.
Tarina normaalisoituisi.
Elämä kulki meillä molemmilla hyvin ja tulihan se aikuisikäkin sekä muutama yhteinen viikonloppu, elämä oli hyvin,
kunnes
eräänä päivänä tämä poika ei ollutkaan enää terve vaan joutui vuoden ja 4 kuukauden
kestävään sairaalaelämään, jossa hänen aivoihinsa kajottiin toistuvasti.
Sitä kaikkea oli vaikea käsittää ja oli vaikeaa ymmärtää kuinka suojeluni oli niin epäonnistunut, kuinka olinkaan antanut periksi omille kivuilleni.
Yhtenä kevät talven päivänä hän ei enää jaksanut seuraavaa leikkausta ja kuoli luotamme pois.
Hän sai armon
Minä jäin tänne, minä joka koin epäonnistuneeni suojelussani silloin ja koen niin edelleen neljän vuoden jälkeenkin.
Huomenna tämä pieni poika täyttäisi 26 vuotta
ja hänen siskollaan on häntä valtava ikävä